Kansanedustaja Pauliina Viitamies pitää erinomaisena ajatuksena STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään ehdotusta yliopistojen kolmannesta lukukaudesta. Mäenpää ehdotti, että opiskelijoiden siirtymistä työelämään nopeutettaisiin kesäopiskelulla. Myös opetusministeri Jukka Gustafsson pitää ajatusta hyvänä. Yliopistojen rahoitusmalli kannustaa ja jopa velvoittaa yliopistoja järjestämään enemmän opetus- ja koulutustarjontaa myös kesällä. Opintotukea uudistettaessa myös kesäopiskelu pitää ottaa huomioon.

Viitamies korostaa, että oikeanlaisella asenteella ja yliopistojen resurssien uudelleen järjestämisellä voidaan saadaan ihmeitä aikaan. Kesälukukausi nopeuttaisi aidosti opiskelijoiden valmistumisaikoja ja vähentäisi pitkien lomien aiheuttamaa tyhjäkäyntiä. Tällä on suuri kansantaloudellinen merkitys, kun ihmisten työelämää voitaisiin pidentää uran alkupäästä. Kesäopiskeluintoa voidaan nostaa oikealla asenteella ja järkevillä opintokokonaisuuksilla, myös kesällä. Henkilökunnan tutkimusvapaat ja lomat pystytään varmasti järjestämään kolmen lukukauden mallissakin, jos tahtoa löytyy.

Kesäopiskelun vastustajat vetoavat yliopistojen niukkoihin henkilöstöresursseihin ja kesäkausiin sijoittuviin tutkimusvapaisiin. Myös opiskelijoiden kesäopiskelumotivaatio näyttää nykyisellään olevan alhainen. Viitamies kuitenkin toteaa, että kolmannen lukukauden hyödyt ovat kiistattomat.

Eduskunnan puhemiehelle

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa on siirrytty tai ollaan siirtymässä ajanvarauksessa automaattiseen takaisinsoittopalveluun, jolloin asiakas voi ruuhkatilanteessa jättää soittopyynnön, johon henkilökunta vastaa myöhemmin. Järjestelmällä pyritään vähentämään jonotusaikoja.

Automaattinen takaisinsoittojärjestelmä toimii kuitenkin erittäin huonosti tilanteissa, missä kuulovammainen varaa aikaa tulkin tai tekstipuheluiden välityspalvelun kautta. Tulkki ei voi jäädä odottamaan takaisinsoittoa epämääräiseksi ajaksi, eikä kuulovammainen asiakas voi itse vastata puhelimeen.

Automaattisen takaisinsoittojärjestelmän rinnalla pitäisi olla mahdollisuus ajanvaraukseen myös tekstiviestillä tai sähköpostilla, jotta kaikilla kansalaisilla olisi yhdenvertaiset palvelut käytössään. Joissakin kunnissa asia on jo ratkaistu, esimerkiksi Vantaalla ajanvarauksen voi hoitaa tekstiviestillä ja Mikkelissä verkon kautta pankkitunnuksilla, joten rinnakkaiset vaihtoehdot ovat teknisesti täysin mahdollisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen takaisinsoittopalvelun ongelmista ja mitä se aikoo asialle tehdä?

Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2012

Pauliina Viitamies /sd

Asia ei kuitenkaan ole kaikille ihan näin selkeä. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja julmistelee tänään lehdessä, että kunnallisjärjestön edustajisto päättää meidän nimet vasta ensi maanantaina. Perusteluina hän esittää sen, että sääntöjen mukaan kunnallisjärjestö valitsee hallituksen jäsenet. Aivan. Näin kunnallisjärjestön edustajisto tekikin viime kunnallisvaalien jälkeen ja hallituksen jäsenet (niinkuin muutkin) valittiin neljäksi vuodeksi.

Oman muistikuvani mukaan, kunnallisjärjestön säännöissä sanotaan mm., että “kunnallisjärjestö valitsee VAALIEN JÄLKEEN edustajansa kunnanhallituksen jäseniksi”. Aivan omaksi ilokseni, kävin katsastamassa monen suomalaisen sd.kunnallisjärjestön sääntöjä ja samankaltainen lause löytyy kaikista. Mikkelin kunnallisjärjestön sääntöjä en netistä löytänyt. On tietenkin totta, että jotkut meistä kunnallispoliitikoista käyvät koko ajan joitakin vaaleja, joten on ymmärrettävää, että tämä valintoihin liittyvä päivänselvä ajatus on saattanut vähän hämärtyä.

Syy siihen, miksi nykyiset kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet on loogista valita uudenkin puolivuotisen hallituksen jäseniksi, on yksinkertainen. On hyvä, että yhdistymishallituksen jäsenillä on kokemusta ja näkemystä meneillään olevista asioista Mikkelin kaupungin osalta, jolloin uuden kunnan asioiden valmisteluasiat ovat helpommin ja paremmin hoidettavissa.

Mielenkiinnolla odotan ensi maanantain edustajiston kokousta, jossa kuulemani ja lukemani mukaan tullaan valitsemaan yhdistymishallitukselle nykyistä kaupunginhallitusta paremmat sd. jäsenet. Jos harrastaisin vedonlyöntiä, voisin lyödä vetoa sen puolesta, että yksi näistä uusista nimistä on juuri kunnallisjärjestön sääntöjä tulkitseva uusi puheenjohtaja:)

Näyttely kiertää Suomen maakuntia seuraavat kolme vuotta ja se avattiin eilen Mikkelissä, kirjaston Mikkeli-salissa. Sain kunnian olla avaamassa näyttelyä. Avauspuheenvuorossani esitin myös toiveen siitä, että kaupungin koululaiset löytäsivät näyttelyyn, sillä jo eilisen pikaisen vilkaisun perusteella huomasin sen olevan erittäin laadukas ja mielenkiintoinen.

Nyt kun Euroopassa kuohuu ja erilaiset ääriliikkeet ja rasistisetkin ryhmittymät saavat valtaa, on erityisen tärkeää saada ihmisille kerrottua se, kuinka vaarallista voi suvaitsemattomuuden kanssa leikittely ollakaan. Erilaisuuden hyväksymisestä on myös ”Mirandassa” kyse. Kannatta siis käydä katsastamassa tämäkin kulttuuripläjäys. Mikkelissä näyttely on noin pari viikkoa.

Yhdistymishallitus koostuu kaikkien kuntien luottamushenkilöistä ja se vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta.

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien sopimuksen mukaan yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Mikkelin kaupungista hallitukseen tulee 9 jäsentä, joista 3 on demaria.

Puolueiden kesken kaupungissa on käyty keskustelua ja tehty ainakin suullinen sopimus, että meidän yhdeksän ihmistä ovat kaikki nykyisen kaupunginhallituksen jäsenistöä. SDP:n osalta tämä asia lienee ainutlaatuisen selkeä, sillä meillä on kaupunginhallituksessa juuri kolme jäsentä, jotka on valittu edellisen kunnallisvaalin jälkeen neljäksi vuodeksi. 

Ihmettelen suuresti, mikäli jollain on tarvetta tämäkin asia riitauttaa, mutta huomennahan se nähdään, kun meidän kunnallistoimikunta kokoontuu asiaa päättämään. Varsinaisen päätöksen tekee toki kaupunginvaltuusto nykyisen kaupunginhallituksen esityksen pohjalta.

Muut puolueet näkyivät lehdessä kerrotun mukaan jo omat edustajansa valinneen. Kaikki ovat luonnollisestikin kaupunginhallituksen pöydän ympäriltä, kuten puolueiden kesken on linjattu.

Myrskyisestä säästä huolimatta tapasimme lähes 200 ihmistä ja puhetta riitti kolmen tunnin ajaksi aiheesta jos toisestakin. Olen ennenkin sanonut, kuinka nämä kansalaistapaamiset ovat tämän duunin parasta antia ja eilisenkin jälkeen olin taas niin täynnä tarmoa ja intoa toimia ihmisten odotukset täyttävällä tavalla.

Tuntui hyvältä kuulla kehuja kaupungin taloudenhoidosta ja koko ajan paranevasta vanhustenhuollosta. Kielteinen palaute oli tällä kertaa vähäistä ja koski oikeastaan ainoastaan meidän valtuustoryhmän sisäistä tilannetta. Jokaiselle kysyjälle selitin tilanteen ja rohkaisin muitakin avoimuuden vaatimukseen.

Avoimuuteen liittyy myös eduskunnan toimintojen uutisoiminen. Muutama ihminen kysyi suuresta poissaolojeni määrästä, josta siis ystäväni Vartin pohtijakin Länkkärissä ylevällä tavalla eilen kertoi. Kerroin siitä, kuinka olen ollut puhumassa mm. Mikael-koulun juhlassa, Veteraanipäivänjuhlassa jne.jne.

Nämä keikat Mikkeliin eivät mahdollista täysistunnossa käymistä. Seuraava poissaolo tulee kesäkuussa, kun olen avaamassa erästä seminaaria AVI:n tiloissa Mikkelissä. Kolmen tunnin junamatka on rajoittava tekijä, mutta kaikesta huolimatta näen nämä puhetilaisuudet osaksi kansanedustajan työtä.

Aion edelleen pitää huolta siitä, että olen läsnä lapseni kevät- ja joulujuhlissa. Toisella paikkakunnalla työskenteleminen ei voi olla esteenä sille. Aion myös jatkossakin olla läsnä silloin, kun äitini sairaus sitä minulta edellyttää. Nämä kaikki ovat niitä lehtien uutisoimia luvattomia poissaoloja.

Muutoin kuulostaa niin kummalliselta se vihjailu, että kansanedustajat olisivat jotenkin lintsausmielessä poissa eduskunnasta. Jokaisen tulisikin muistaa se, että me kaikki olemme tehneet kovan työn päästäksemme tekemään kansanedustajan työtä ja en usko, että kellään meistä 200 on tarvetta siitä unelmatyöstä lintsata.

Mukavaa oli kuulla mikkeliläisiltä toive siitä, että asettuisin kunnallisvaaleissa ehdolle. Vaalit ja kaupungin asiat kiinnostavat ja niiden hoitamista pidetään tärkeänä. Saamani palautteen perusteella, olen onnistunut joissakin meille kaikille tärkeissä asioissa. Tällä myönteisellä palautteella jaksan taas seuraavaan eli ensi viikon lauantain Vartin pohtijan irvailuun asti:)

Eilen junassa välillä Helsinki-Kouvola diskuteerasimme (minä ja Rakel Hiltunen)kovasti perussuomalaisten kollegojen kanssa. Yritimme kovasti oikoa heidän harhojaan sekä muiden suhtautumisesta heihin ja heidän vitsailuihinsa mm. eduskunnassa että heidän kuvitelmiaan meistä muista. Luulen, että vaatii vielä muutaman junamatkan ennenkuin ymmärrämme toisiamme.

Keskustelu mikkeliläisestä politiikanteosta jatkuu Länsi-Savossa. Sekin on hyvä asia, sillä kansalaisilla on oikeus kuulla, mitä ns. vallan kammareissa oikeasti tapahtuu. Lehtikirjoitukset kertovat sen, kuinka erilaista ajattelua voi liittyä esimerkiksi juuri avoimeen keskusteluun, rakentavaan yhteistoimintaan tai sopimuksista kiinni pitämiseen.

Omasta mielestäni juuri tämä toimintakulttuurin erilaisuus aiheuttaa suurimmat ristiriidat meidän valtuustoryhmässä. Työväenyhdistyksen toimijat niin kunnallisjärjestössä kuin valtuustoryhmässäkin edustavat sitä vanhaa ja hyväksihavaittua toimintatapaa mm. siinä, että yksittäisistä asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kaikkien mielipiteitä myös kunnioitetaan. Tuoreempien toimijoiden tapa on toisenlainen.

Länsi-Savon aktiivinen Vartin pohtija voi saada sulan hattuunsa tästäkin keskustelun viriämisestä, sillä Mikkelin työväenyhdistyksen väki kokoontui diskuteeraamaan ja kirjoittamaan lehteen eteläsavolaisesta demarimeiningistä sen jälkeen, kun jälleen kävi ilmi, että syväkurkut olivat kertoneet hänelle, keitä piirin Tallinan-risteilylle osallistuu tai ei osallistu. Pienistä asioista voi siis seurata paljon hyvää. 

Omalta osaltani nämä viikonloppujen seminaariristeilyt ovat poissuljettuja, mutta uskon ja toivon, että tällä nimenomaisella matkalla on tehty kauaskantoisia linjauksia sd. Etelä-Savon piirin toiminnan tehostamiseksi. Panostukset risteilyyn ainakin siihen velvoittavat; kustannettiinhan risteilyliput vähävaraisen piirin toimesta suurelle joukolle erilaisia “toimihenkilöitä” . Sen tiedän varmasti, että ainakin diskuteerausta matkalla on harjoitettu:)

Olin delegaatiomme ainoa nainen (saapumisvaiheessa, sillä kollega Vikman tuli vähän myöhässä) ja siksi sain kunnian istua presidentin vieressä. Presidentin tärkeimpiä tehtäviä on ulkopolitiikan hoito ja siksikin on tavallista, että kulloinenkin presidentti pitää tiivistä yhteyttä eduskunnan puolustusvaliokuntaan.

Keskustelu käytiin vapaamuotoisena ajatuksienvaihtona kaikista ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Puolustusvoimauudistusta sivuttiin, mutta tärkeämpää tässä vaiheessa oli puhua tulevasta puolustuspolittisesta selonteosta.

Oli hyvä kuulla, että presidentti Niinistö näkee tarpeellisena eduskunnan aktiivisen roolin selontekoa tehtäessä. Näin hän myös kertoi Ylen uutisille, joten valtionsalaisuuksia en tässä nyt paljasta.

Vierailu jätti hyvän kuvan siitä tulevasta yhteistyöstä, jota myös uusi puolustusvoimien ylipäällikkö selvästikin haluaa rakentaa asianomaisten valiokuntien kanssa. Myönteinen keikka kaiken kaikkiaan.

Heidän terveisensä ja huolensa olivat hyvin konkreettisia. Syöpä on sairautena pysäyttävä ja vakava. Tämän sain itsekin huomata viime syksynä, kun täysin terve äitini sai syöpädiagnoosin. Tauti on henkisesti raskas paitsi sen kantajalleen niin myös koko lähipiirille. Hoidon laadun ja saatavuuden varmistaminen koko maassa on erittäin tärkeää. Varhainen havaitseminen on tässäkin taudissa oleellista ja hoidon onnistumisen kannalta merkityksellistä.

Olenkin tehnyt valtuustoaloitteen, jolla Mikkelin kaupungissakin mentäisi mukaan valtakunnallisten syöpäjärjestöjen ajamaan suolistosyövänseulontaan. Suolistosyöpä on nimittäin yksi yleisimmistä syöpätyypeistä ja siinä varhaisella havaitsemisella on poikkeuksellisen suuri merkitys. Seulonta tehtäisiin omatoimisesti ja siihen osallistuisivat kaikki 60 vuotta täyttäneet. Kustannuksiltaan seulonta ei ole kallista, mutta sen myötä paljastuneet syövät lisäävät tietenkin erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Laajemmin ajateltuna, sairaanhoitopiirit kuitenkin säästävät, sillä suolistosyövän varhainen havaitseminen ei vaadi niin raskaita eli kalliita hoitotoimenpiteitä kuin tapaukset, jotka havaitaan vuosien muhimisen jälkeen. Inhimillisesti katsottuna diagnoosin varhainen saaminen helpottaa asennoistumista vakavaan sairauteen ja tulevaisuuteen. Lyhytnäköinen säästäminen ei palvele tässäkään tapauksessa ketään.

Kansanedustaja Pauliina Viitamies on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kuulovammaisten palveluiden turvaamisesta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon takaisinsoittopalveluiden yhteydessä. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa on siirrytty tai ollaan siirtymässä ajanvarauksessa automaattiseen takaisinsoittopalveluun, jolloin asiakas voi ruuhkatilanteessa jättää soittopyynnön, johon henkilökunta vastaa myöhemmin. Järjestelmällä pyritään vähentämään jonotusaikoja.

Automaattinen takaisinsoittojärjestelmä toimii kuitenkin erittäin huonosti tilanteissa, missä kuulovammainen varaa aikaa tulkin tai tekstipuheluiden välityspalvelun kautta. Tulkki ei voi jäädä odottamaan takaisinsoittoa epämääräiseksi ajaksi, eikä kuulovammainen asiakas voi itse vastata puhelimeen.

Automaattisen takaisinsoittojärjestelmän rinnalla pitäisi olla mahdollisuus ajanvaraukseen myös tekstiviestillä tai sähköpostilla, jotta kaikilla kansalaisilla olisi yhdenvertaiset palvelut käytössään. Joissakin kunnissa asia on jo ratkaistu, esimerkiksi Vantaalla ajanvarauksen voi hoitaa tekstiviestillä ja Mikkelissä verkon kautta pankkitunnuksilla, joten rinnakkaiset vaihtoehdot ovat teknisesti täysin mahdollisia.